Ei kenenkään -maljakko

Internetin ihmeellisessä maailmassa seikkailee monia kotimaisia esineitä, joiden tekijää tai koristesuunnittelijaa ei varmuudella tiedetä. Usein ne sitten laitetaan jonkun suunnittelijan nimiin, vaikka mitään todistusaineistoa asialle ei löydy.
Ja virhe sitten kertautuu ja kertautuu kun se kulkee eteenpäin.
Aina ei kannata siis uskoa kaikkea kritiikittä. Täällä minunkin teksteissäni voi olla virheitä, käytänhän minäkin tietolähteenä paljon nettiä, yritän kyllä varmistaa muualta ja useammasta tietolähteestä myös jos mahdollista. Korjailen tekstejä jälkikäteen aina jos tulee uutta tietoa, että paketti pysyisi mahdollisimman luotettavana.
Emalijutuissa käytän nyt enimmäkseen Liisa Laukan tietoja, hän on saanut Designmuseolta alkuperäisiä dokumentteja käyttöönsä, joten pitäisi olla jo hyvinkin faktaa.

Yksi tällainen esimerkki ei kenenkään esineestä on Riihimäen lasin tuttu hyasintti maljakko, joka on laitettu lähes joka paikassa Tamara Aladinin suunnittelemaksi. Mutta missään kirjoissa ja kansissa ei kuitenkaan niin sanota. Vain kysymällä Tamaralta itseltään, (tai lähipiiriltä) voisi saada oikean tiedon.

Nuutajärvellä tehtiin 70-luvun alussa tätä ns. ravintolalasimaljakkoa ilman suunnittelijan nimeä, on vain tuotenumero 1407.

Minulla oli kesällä maljakko peräkonttikirppiksellä myynnissä, ja minulle kerrottiin, että olisi oletettavasti Kerttu Nurmisen suunnittelema. Mutta ristiriita tulee jo siinä, että Kerttu tuli Nuutajärvelle 1972, ja maljakko on ollut jo myynnissä keväällä 1971. Joten ammun alas jo heti tämänkin huhun, älkää siis ottako totena.

Sama maljakko Anttilan kuvastossa kevät-kesä 1971.
Vieressä toinen anonyymi Nuutajärveltä, kulkee netissä nimellä "Kierre."
(Kolmas Aladinin Taalari.)